[:sv]Världens bästa skola i Finland?[:fi]Maailman paras koulu Suomessa?[:en]The best schools in the world in Finland?[:]

[:sv]I OECD:s PISA-projekt utvärderas sedan år 2000 vart tredje år 15-åringarnas kunskaper i matematik, naturvetenskaper, läsförståelse och förmågan till problemlösning hos ungdomar i åldern 15 år i medlemsländerna. Avsikten är att utreda hur väl landets alla 15-åringar behärskar sådana nyckelfärdigheter som de behöver för sin framtid, vilka faktorer som påverkar dessa färdigheter samt hur färdigheterna utvecklas med tiden. I PISA utreds även ungdomarnas attityder och de färdigheter som stödjer inlärningen. Undersökningens fokusområde byts i samband med varje undersökning. Resultaten i Finland har hela tiden varit på toppnivå, men kanske inte uppnått lika god placering i de senaste mätningarna då även andra och större länders skolväsen har utvecklats. Då länder som inte hör till OECD har anslutit sig till projektet har Finlands placering ytterligare sjunkit något, men fortsättningsvis varit en av de bästa.

PISA 2021 fokuseras åter på matematik. I PISA 2021 deltar 90 länder. De tidigare undersökningarna har fokuserat på följande områden (Finlands resultat i relation till länderna i OECD – och i relation till alla deltagande länder):

PISA mätning Läsförståelse Matematik Naturvetenskap Problemlösning
Deltagarländer OECD  –  Alla OECD  –  Alla OECD  –  Alla OECD  –  Alla
2000: läsförståelse 1              1  4               4 3              3  Ingen mätning
2003: naturvetenskaper 1              1  1               2 1               1 2                 2
2006: matematik 1              2  2                2 1               1   Ingen mätning
2009: läsförståelse 2              3  2                6 1               2   Ingen mätning
2012: naturvetenskaper 3              6  6              12 2               5 4                  6
2015: matematik 2              4  7              13 3               5   Ingen mätning
2018: läsförståelse 3              7 11            16 3               6 2                  2

I PISA-resultaten från 2018 ingick också en mätning av elevernas kunskaper i ekonomi. I den placerade sig ungdomarna från Finland på plats 2 tillsammans med Kanada.  Då Finland år 2003 fick extremt goda resultat och våra 15 åringar förstod det de läser och kunde räkna bäst i världen visade PISA-undersökningen 2018 att Finland i matematik hade hamnat på efterkälken i relation till de länder där ungdomarna presterade bäst. Orsaken till den här utvecklingen är ännu inte helt klarlagd.

Bokserien Finnish lession förklarar framgångarna

Det finns säkert många olika orsaker till dessa goda prestationer. Den finländska skolan har visat sig vara utmärkt i många avseenden och Pasi Sahlgren har i en bokserie med titeln ”Finnish lesson” försökt visa i vilket avseende som skolan i Finland kunde vara en modell för skolväsendet i stora delar av världen. Vad han betonar är att man i Finland har fokuserat på:

– att åstadkomma jämlikhet i utbildningen genom att på 1970-talet införa grundskolan.

– en systematisk lärar- och ledarprofessionalism genom att lärarutbildningen lyftes till högskolenivå.

– att investera ekonomiskt i utbildning snarare än att satsa på konkurrens, val och andra marknadsbaserade reformer

Grundskolan – en triumf

Kort efter att grundskolan hade införts avskaffades nivåkurserna, emedan man insåg att de var socialt differentierande. I Finland har det hela tiden funnits privata grundskolan ersättande skolor som berättigar till statsandel, men man har inte gått in för sådana privata skolor som i Sverige. Sådana upplevdes riskera att de skulle dränera de egentliga grundskolorna på särskilt begåvade elever. Det kunde ha förorsakat en liknande social differentiering som läroverken medförde innan grundskolan infördes.

Med grundskolan infördes ett gediget läroplansarbete år 1985. Det kom att engagerade lärarna i så hög utsträckning kring innehållsdiskussioner att lärobokens diktatur undergrävdes. Lokalt material togs i allt högre grad in i undervisningen. Förfarandet med att godkänna vilka läroböcker som var tillåtna upphävdes följaktligen 1992. Därutöver underlättade flera  andra reformer vardagen i skolan.

Ett system med timresurs i stället för ett fast antal timmar infördes 1982. Detta möjliggjorde en ökad flexibilitet för kommunerna och skolorna. Betydelsen av ett högt antal timmar i övningsämnen motverkade betoningen på teoretiska ämnen i grundskolan.

Specialundervisningen integrerades i så hög grad som möjligt för att motverka social diskriminering. Elevvården med skolmat och skolhälsovård infördes redan före grundskolan och kompletterades senare med skolgångsassistenter, skolkurator och -psykolog, även om resurserna för på många håll alltjämt är otillräckliga.

Förskoleundervisningen som hade inletts redan före år 2000 blev obligatorisk först 2015 och förlängs nu till två-årig. I det avseendet kom Finland långt efter många andra länder i Europa som då redan under lång tid hade haft en utvecklad förskoleverksamhet. Orsaken därtill var att vägen mellan hemmet och skolan i Finland ofta är ganska lång. Att skolan i Finland hade uppnått så goda resultat redan före förskolans införande tyder på att förskolans största betydelse ligger i förmågan att så tidigt som möjligt fånga upp sådana elever som riskerar att få stora utmaningar i grundskolan.

Förlängningen av läroplikten 2021 till myndighetsåldern kommer otvivelaktigt att ha effekter på elevernas studiemotivation också i grundskolans högre klasser där undervisningen sköts av ämneslärare. Skoltrötta elever kan inte längre räkna med att skolundervisningen upphör då de har gått ut grundskolan, utan de måste räkna med ytterligare flera års studier vilket nog kan sporra många till ytterligare ansträngningar också i grundskolans slutskede.

Låga utbildningskostnader

I nästan alla OECD-länder steg utbildningskostnaderna mellan 2012 och 2017, varvid mängden pengar som spenderas på utbildning per studerande har ökat varje år. I Finland minskade dock beloppet. OECD-statistiken summerar kostnaderna för grundutbildning, gymnasieutbildning och högre utbildning. Med denna beräkningsmetod uppgick kostnaderna per studerande för utbildning i Finland 2017 till cirka 10 000 euro. Beloppet är det lägsta för de nordiska länderna, men något över genomsnittet för både EU23- och OECD-länderna. Att Finland med så låga kostnader kan uppnå ett så gott resultat tyder på ett ovanligt effektivt utbildningssystem. Då emellertid Estland med ännu lägre kostnader kan uppnå utbildningsresultat på motsvarande nivå måste man dra slutsatsen att kostnads- och resultatnivån kan ha ett samband med befolkningens storlek i landet. Det är kanske så att i ett land med större befolkning uppenbarar det sig fler utmaningar än i ett land med mindre befolkning.

Eftersläpning i digitaliseringen

OECD:s rapport “Effective policies, successful schools” visar att då vi i Finland allmänt har trott oss vara en föregångare när det gäller digitalisering även i skolan, har vi betydligt färre datorer per klass än i OECD-länderna i genomsnitt. Enligt rapporten finns det 0,6 datorer per elev i Finland, (bara 60 % har tillgång till en egen dator) medan medeltalet inom OECD är 0,8. I Estland och Sverige är siffran 1,1. Varje elev har således tillgång till minst en dator i både Estland och Sverige, men inte i Finland. Antalet bärbara datorer har ändå ökat starkt i Finland. Undersökningen redovisar de rektorers och elevers synpunkter som deltog i Pisa 2018. Rapporten redogör för hur skolornas praxis, material, undervisningsmetoder och personalresurser korrelerar med elevernas kunnande. En väsentlig frågan är hur kommunerna nu har reagerat på situationen med tanke på corona-pandemins krav på ökad digitalisering.  Att uppnå goda resultat i PISA-mätningarna trots dessa brister är exceptionellt.

Lärarförbundet hävdar att lärarna i allmänhet har klarat det av coronan förorsakade digiskuttet ganska bra, men att det är stor skillnad i hur kommunerna hade förberett sig för övergången till mera digitaliserad undervisning. I framsynta kommuner hade varje elev tillgång till en dator, medan det i kommuner med en mera traditionell undervisningsmodell kunde sitta tre elever kring varje dator. Det innebar naturligtvis också att elevernas färdigheter att utnyttja digitala redskap varierade i hög grad. Men kanske ännu viktigare än lärares och elevers digitala färdigheter är den praxis som utvecklades i distansundervisningen. För att eleverna överhuvudtaget skulle kunna hänga med i undervisningen var huvudsaken att läraren såg dem dagligen och omedelbart vidtog åtgärder om eleven ”försvann under radarn”. Oroande är emellertid att i synnerhet yrkesutbildningen har rapporterat om ett betydande antal elever som har avbrutit sina studier. Här hoppas jag att den finländska skolkulturen ändå har minimerat skadan, även om det ännu inte finns några exakta uppgifter om situationen. Beträffande coronapandemins inverkan på undervisningens kvalitet är min gissning att de skolor som klarade sig bra förut också klarar coronapandemin bättre än de som tidigare hade svaga resultat.

Utbildningsstyrelsens utvecklingsprojekt

Den 23.2.21 ordnades med Facebook Live en studiodiskussion om skolan i Finland på svenska under rubriken Världens bästa skola. Jag upplevde rubriken som så fängslande att jag har lånat den här. Det visade sig sedan att Åbo Akademi har producerat en Poddserie med samma namn som bygger på samtal mellan elever, experter och lärare där de pratar om erfarenheter kring aktuella skolteman som dyslexi, specialundervisning, elevernas välmående, skolfrånvaro, ångest mm. I många avseenden håller jag med dem om de konkreta frågor de tar upp. Även om rubriken är nog så pretenciös ska man främst uppfatta den som en uppskattning av den skola vi har. Fast ur min synvinkel är väl rubriken inte så illa vald med tanke på hur den finländska skolan uppskattas internationellt.

Egentligen är det här ett projekt startat av Utbildningsstyrelsen under den mera anspråkslösa rubriken #Uutta koulua (Nytt i skolan). Som projekt avslutades det med ett webbinarium redan 28.10.2020. Projektets utgångspunkt var den pedagogiska ledningens, skolpersonalens, elevernas och föräldrarnas perspektiv. Utbildningsdirektörerna och undervisningscheferna följde projektet närmast som en referensgrupp. I projektet diskuterades på nätet situationen i dagens skola och vad bildningen egentligen går ut på samt vilka framtida utmaningar skolan står inför. Särskilt viktigt upplevdes samverkan mellan kommunerna genom undervisningsplanerare och lärare, som här kallades kommuncoacher. I projektet ingick fyra huvudteman för vilka företaget Synesis Oy ansvarade. Projektet innebar att deltagarna medverkade i kurser kring positiv inlärning som framhåller betydelsen av hur eleverna uppfattar sin inlärningssituation. Det handlar alltså om hela det sociala samspelet i inlärningssituationen med lärare, assistenter, elever med specialbehov, elevgruppens primus och kanske pajas eller “osynliggjorda” elev. Som bärande metod användes dialogen.

För mig visar projektet att Utbildningsstyrelsen är medveten om att det är nödvändigt med tillräcklig framsynthet för att erövra platsen som en av de främsta skolsystemen i världen.  Särskilt den nya benämningen skolcoach ser jag som en central figur i sammanhanget. Tillsammans utforskar eleven och coachen vilka tankar, drömmar och styrkor eleven har. Eleven får kunskap om sig själv och vilken väg hen ska välja. Skolcoachen blir en extra tillgång och trygghet för eleven vid sidan av övrig personal i skolan. En skolcoach ska inte förväxlas med skolkurator, vaktmästare, rastvakt, assistent eller övrig resurspersonal. Det är viktigt att coachen befinner sig i de forum där det är gynnsamt lära känna de individer och grupper som ska coachas. För skolcoacher finns utbildning ordnad åtminstone i Sverige. Föräldrarna utgör en viktig resursgrupp i skolcoachens arbete.  Också i Finland finns det skolcoach i några kommuner bla. Korsholm. Jag är förtjust över Utbildningsstyrelsens projekt och hoppas att det skulle ha gett sådana erfarenheter som skulle kunna tillämpas i större skala i hela landet.

Slutligen måste ju nämnas att som ett tecken på den finländska skolans kvalitet har den blivit så känd att den har börjat gå på export, åtminstone till Saudiarabien. Nu planerar Åbo Akademi som har utbildning på svenska att starta klasslärarutbildning i Sverige och andra länder eftersom det är en nyckel till vår skolas framgång.

Världens lyckligaste land

Enligt FN:s World Happiness report håller Finland ställningen som världens lyckligaste land också år 2020 för tredje året i rad. Rapporten fokuserar på effekterna av COVID-19 och hur människor över hela världen har upplevt den. Målet var dubbelt, dels att fokusera på COVID-19s effekter på strukturen och kvaliteten på människors liv, och dels att beskriva och utvärdera hur regeringar över hela världen har hanterat pandemin. Rapporten försöker särskilt förklara varför vissa länder har klarat situationen så mycket bättre än andra. Även om rapporten bygger på en mängd olika data har den viktigaste källan alltid varit Gallup World Poll, vilken är unik genom sin jämförbarheten pga en global serie av årliga undersökningar.

Tillit och förmågan att räkna med andra är ett viktigt stöd för livsutvärderingar, särskilt inför kriser. Betrodda offentliga institutioner var mer benägna att välja rätt strategi och få deras befolkning att stödja de åtgärder som krävs. Förtroende uppstår då alla upplever sig få samma möjligheter. Rapporten separerar respondenterna efter ålder, kön, invandringsstatus, inkomst, arbetslöshet och allmän hälsostatus och de ytterligare variablerna ålder, kön, civilstånd, utbildning, arbetslöshet och om respondenten är född i ett annat land. För Finlands del förmodar jag att utbildning är en viktig faktor eftersom den i vårt land bidrar till att skapa jämlikhet och förtroende.

Källor:

Förskoleundervisningen:   https://yle.fi/uutiset/3-7726362

Grundskolans läroplan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Opetussuunnitelman_perusteet

Happiness report    https://worldhappiness.report/ed/2021/

Hufvudstadsbladet 17.3.2012, 10

Learning experience:      https://www.edglossary.org/learning-experience/

[MG1]  Nivåkursernahttps://www.finna.fi/Record/jykdok.1045298

Sahlgren Pasi: Finnish Lessions   https://www.amazon.com/Finnish-Lessons-2-0-Educational-Finland/dp/0807755850

https://www.cps.org.uk/files/reports/original/150410115444-RealFinnishLessonsFULLDRAFTCOVER.pdf

Timfördelningen:    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_30+1982.pdf

Undervisningsministeriet     https://minedu.fi/sv/pisa-sv

Uutta kouluahttps://www.uuttakoulua.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?id=7641&sivu_id=9058

Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/PISA

YLE   https://svenska.yle.fi/artikel/2020/09/29/pisa-utredning-om-finland-for-fa-datorer-och-assistenter-i-skolorna

Åbo Akademi: Larsmo   http://www.larsmo.fi/beslutsfattande-och-forvaltning/kommunikation/anslagstavla/varldens-basta-skola-podcast-for-vardnadshavare

Martin Gripenberg[:fi]

OECD: n PISA-projektissa arvioidaan vuodesta 2000 lähtien joka kolmas vuosi 15-vuotiaiden matematiikan, luonnontieteiden, luetunymmärtämisen ja ongelmanratkaisun kykyä. Tarkoitus on tutkia, kuinka hyvin kaikki maan 15-vuotiaat hallitsevat tulevaisuuden kannalta tarpeellisia avaintaitoja, mitkä tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja miten taidot kehittyvät ajan myötä. PISA tutkii myös nuorten asenteita ja oppimista tukevia taitoja. Tutkimuksen painopistealuetta muutetaan jokaisen tutkimuksen yhteydessä. Tulokset Suomessa ovat aina olleet huipputasolla, mutta ne eivät ehkä ole saavuttaneet viimeaikaisissa tutkimuksissa niin hyvää asemaa kun muiden ja suurempien maiden koulujärjestelmät ovat kehittyneet. Sen jälkeen kun OECD: n ulkopuolisia maita on liittynyt projektiin, Suomen asema on ennestään hieman laskenut, mutta edelleen pysynyt kärkiryhmässä.

PISA 2021 keskittyy taas kerran matematiikkaan. Nyt mukana on 90 maata. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet seuraaviin alueisiin (Suomen tulokset suhteessa OECD-maihin – ja suhteessa kaikkiin osallistuviin maihin):

PISA mittaus Luetunym-märtäminen Matematiikka Luonnon-tieteet Ongelman-ratkaisu
Osallistujamaat OECD  –  Kaikki OECD  –  Kaikki OECD  –  Kaikki OECD  –  Kaikki
2000: luetunymmärtäminen 1              1  4               4 3              3
2003: luonnontieteet 1              1  1               2 1               1 2                 2
2006: matematiikka 1              2  2                2 1               1
2009: luetunymmärtäminen 2              3  2                6 1               2
2012: luonnontieteet 3              6  6              12 2               5 4                  6
2015: matematiikka 2              4  7              13 3               5
2018: luetunymmärtäminen 3              7 11            16 3               6 2                  2

Vuoden 2018 PISA-tuloksiin sisältyi myös mittaus oppilaiden taloustiedosta. Siinä suomalaiset nuoret sijoittuivat Kanadan kanssa 2. sijalle. Kun Suomella vuonna 2003 oli erittäin hyvät tulokset ja Suomen 15-vuotiaat olivat maailman parhaita luetunymmärtämisessä ja matematiikassa, vuoden 2018 PISA-tutkimus osoitti, että matematiikassa Suomi oli jäänyt jälkeen niistä maista, joissa nuoret menestyivät parhaiten. Syy tähän kehitykseen ei ole vielä täysin selvä.

Kirjasarja Finnish Lession selittää menestyksen

Näille hyville esityksille on varmasti monia eri syitä. Suomalainen koulu on osoittautunut monessa suhteessa erinomaiseksi, ja Pasi Sahlgren on yrittänyt ”Finnish Lession” -kirjasarjassaan osoittaa, missä suhteessa Suomen koulu voisi olla malli koulujärjestelmälle suuressa osassa maailmaa. Hän korostaa, että Suomi on keskittynyt:

– tasa-arvon aikaansaaminen ottamalla käyttöön peruskoulun 1970-luvulla.

– luomaan systemaattinen opettajien ja johtajien ammattitaito nostamalla opettajankoulutus korkeakoulu-asteen tasolle.

– investoimaan koulutustalouteen kilpailun, vaalien ja muiden markkinaperusteisten uudistusten sijaan.investoimaan koulutustalouteen sen sijaan, että luottaisi kilpailun, vaalien ja muiden markkinaperusteisten uudistusten nostaisivan opetustulokset.

Peruskoulu – valtti

Pian peruskoulun käyttöönoton jälkeen tasokurssit lakkautettiin, koska havaittiin, että ne olivat sosiaalisesti eriyttäviä. Suomessa on kuitenkin aina ollut peruskouluja korvaavia kouluja, jotka ovat saaneet valtionosuuksia samalla tavalla kuin peruskoulut. Sellaisia yksityiskouluja kuin Ruotsissa ei ole täällä hyväksytty. Koettiin niiden uhkaavan tyhjentää todelliset peruskoulut erityisen lahjakkaista oppilaisista. Se olisi voinut aiheuttaa samanlaisen sosiaalisen eriarvoistumisen, jonka oppikoulut saivat aikaan ennen peruskoulun käyttöönottoa.

Peruskoulun myötä otettiin vuonna 1985 käyttöön perusteellisesti suunniteltu opetussuunnitelma. Opettajat osallistuivat niin syvällisesti keskusteluun peruskoulun sisällöstä, että oppikirjan diktatuuri hälveni. Paikallinen aineisto sisällytettiin yhä enemmän opetukseen. Seurauksena hyväksyttyjen oppikirjojen hyväksymismenettely poistettiin vuonna 1992. Tämän lisäksi useat muut uudistukset helpottivat arkielämää koulussa.

Vuonna 1982 otettiin käyttöön tuntikehysjärjestelmä, joka kiinteän tuntimäärän sijasta lisäsi kuntien ja koulujen joustavuutta. Harjoitusaineiden korkea tuntimäärä kompensoi teoreettisten aineiden korostamista peruskoulussa.

Erityisopetusta integroitiin niin paljon kuin mahdollista sosiaalisen syrjinnän estämiseksi. Oppilashuolto aloitettiin kouluruokailulla ja kouluterveydenhuollolla jo kauan ennen peruskoulun aloittamista.  Peruskoulun myötä tuli koulunavustajia, – kuraattoreita ja -psykologeja, vaikka resurssit monella paikkakunnalla edelleen ovat riittämättömiä.

Jo ennen vuotta 2000 alkanut esiopetus tuli pakolliseksi vasta vuonna 2015, ja sitä jatketaan nyt kaksivuotiseksi. Tässä suhteessa Suomi aluksi jäi selvästi jälkeen monista muista Euroopan maista, joissa on jo pitkään ollut kehittynyt esiopetustoiminta. Syy siihen oli usein pitkät koulumatkat. Se tosiasia, että Suomen koulu oli saavuttanut niin hyviä tuloksia jo ennen esikoulun perustamista, osoittaa, että esikoulun suurin merkitys on kyvyssä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa löytää oppilaat, jotka ovat vaarassa joutua suuriin haasteisiin peruskoulussa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen vuonna 2021 täysikäisyyteen vaikuttaa epäilemättä oppilaiden motivaatioon myös peruskoulun yläluokilla, joissa opetuksen suorittavat aineenopettajat. Kouluun väsyneet oppilaat eivät voi enää luottaa siihen, että koulunkäynti päättyy, kun he ovat päättäneet peruskoulun, vaan heidän on vielä jatkettava opiskelua usean vuoden ajan, mikä todennäköisesti kannustaa monia tekemään lisäponnisteluja myös peruskoulunloppuvaiheessa.

Alhaiset koulutuskustannukset

Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuskustannukset nousivat vuosina 2012 – 2017, ja koulutukseen käytetty rahamäärä oppilasta kohti kasvaa edelleen vuosittain. Suomessa määrä on kuitenkin laskenut. OECD: n tilastoissa on yhteenveto peruskoulutuksen, toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kustannuksista. Tällä laskentamenetelmällä kustannukset oppilasta ja opiskelijaa kohti Suomessa olivat vuonna 2017 noin 10 000 euroa. Määrä on pienin Pohjoismaissa, mutta hieman yli EU23- ja OECD-maiden keskiarvon. Se, että Suomi voi saavuttaa niin hyvän tuloksen niin alhaisilla kustannuksilla, osoittaa koulutusjärjestelmämme epätavallisen tehokkaaksi. Koska Viro kuitenkin saavuttaa vastaavan koulutustason jopa pienemmillä kustannuksilla, on pääteltävä, että kustannusten ja tulosten taso voi liittyä maan väestön kokoon. Voi olla, että maassa, jossa väestö on suurempi, esiintyy yleeensä enemmän haasteita kuin maassa, jossa väestö on pienempi. Ainakin suuressa maassa järjestelmän kehittäminen on haasteellisempaa.

Digitalisaatio jälkijunassa

OECD:n raportti nimellä “Effective policies, successful schools” osoittaa, että vaikka olemme Suomessa yleensä pitäneet itseämme edelläkävijänä digitalisaatiossa myös kouluissa, meillä on huomattavasti vähemmän tietokoneita luokkaa kohti kuin OECD-maissa keskimäärin. Raportin mukaan Suomessa on 0,6 tietokonetta opiskelijaa kohden (vain 60 prosentilla on oma tietokone käytössä), kun taas OECD: n keskiarvo on 0,8. Virossa ja Ruotsissa luku on 1,1. Jokaisella oppilaalla on siten käytössä ainakin yksi tietokone henkilöllistä käyttöä varten sekä Virossa että Ruotsissa, mutta ei Suomessa. Suomessa kannettavien tietokoneiden määrä on kuitenkin kasvanut voimakkaasti. Tutkimus esittelee Pisaan 2018 osallistuneiden maiden johtajien ja opiskelijoiden näkemykset. Raportissa kuvataan, kuinka koulujen käytännöt, materiaalit, opetusmenetelmät ja henkilöstöresurssit korreloivat oppilaidentietoon. Tärkeä kysymys on, miten kunnat nyt koronapandemian aikana ovat reagoineet tilanteeseen digitalisoinnin lisäämiseksi. Hyvien tuloksien saavuttaminen PISA-mittauksissa näiden puitteiden valossa on silti uroteko.

23.2.21 järjestettiin ruotsinkielinen studiokeskustelu Suomen koulusta Facebook Liven kanssa otsikolla Maailman paras koulu. Otsikko on niin kiehtova, että olen lainannut sen tänne. Kun tutkin asiaa perusteellisemmin kävi ilmi, että yliopisto Åbo Akademi on tuottanut saman nimisen Podcast-sarjan opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja opettajien keskustelujen perusteella. Näissä he puhuvat kokemuksista koulun ajankohtaisista aiheista, kuten lukihäiriöstä, erityisopetuksesta, opiskelijoiden hyvinvoinnista, poissaoloista koulusta, ahdistuksesta jne. Olen monessa suhteessa heidän kanssaan samaa mieltä heidän esille tuomistaan erityiskysymyksistä. Vaikka otsikko on vaativa, sitä ei ehkä tulisi ymmärtää kirjaimellisesti vaan retorisena arvostuksena kouluamme kohtaan. Mielestäni otsikko ei ole ollenkaan huonosti valittu, kun otetaan huomioon, kuinka korkeasti suomalaista ​​koulujärjestelmää arvostetaan kansainvälisesti. Koronapandemian vaikutuksista opetuksen laatuun oletan, että myös aiemmin hyvin pärjäävät koulut selviytyvät koronapandemiasta paremmin kuin aiemmin heikompia tuloksia saaneet koulut.

OPH:n projekti haasteiden ratkaisemiseksi

Itse asiassa kysymyksessä on Opetushallituksen aloittama projekti vaatimattomammalla otsikolla #Uutta koulua. Projektina se päättyi webinaariin jo 28.10.2020. Projektin lähtökohtana oli pedagogisten johtajien, kouluhenkilöstön, opiskelijoiden ja vanhempien näkökulmat. Koulutuspäälliköt ja opetusjohtajat seurasivat hanketta vertailuryhmänä. Hankkeessa keskusteltiin verkossa tämän päivän koulun tilanteesta ja siitä, mitä koulutus oikeastaan ​​on ja mitä tulevaisuuden haasteita koululla on. Kuntien välinen yhteistyö oli erityisen tärkeää opetuksen suunnittelijoiden ja opettajien kautta, joita kutsuttiin täällä kunnanvalmentajiksi. Projekti sisälsi neljä pääteemaa, joista Synesis Oy vastasi. Hanke tarkoitti sitä, että osallistujat osallistuivat positiivisen oppimisen kursseille, joissa korostetettiin sitä, kuinka tärkeänä oppilaat kokevat oppimistilanteensa. Kyse on siis koko sosiaalisesta vuorovaikutuksesta oppimistilanteessa opettajien, avustajien, erityistarpeita omaavien opiskelijoiden, opiskelijaryhmän ja ehkä pelleilevien tai ”näkymättömäksi tehtyjen” oppilaiden kanssa. Päämenetelmänä käytettiin dialogia.

Minulle uusi termi kouluvalmentaja näkyy keskeisenä hahmona kontekstissa. Oppilaat ja valmentajat tutkivat yhdessä, mitä ajatuksia, unelmia ja vahvuuksia oppilailla on. Oppilas saa tietoa itsestään ja siitä, mikä polku hänen tulisi valita. Kouluvalmentajasta tulee ylimääräinen etu ja turvallisuus oppilaalle koulun muun henkilökunnan ohella. Kouluvalmentajaa ei pidä sekoittaa koulukuraattoriin, talonmieheen, välituntivalvojan, kouluavustajaan tai muuhun henkilöstöön. On tärkeää, että valmentaja on niissä tiloissa, joissa on hyödyllistä tutustua valmennettaviin oppilaisiin ja ryhmiin. Kouluvalmentajille koulutusta järjestetään ainakin Ruotsissa. Vanhemmat ovat tärkeä resurssiryhmä kouluvalmentajan työssä. Suomessakin joissakin kunnissa kuten Mustasaaressa on jo kouluvalmentaja. Olen iloinen Opetushallituksen hankkeesta ja toivon, että se olisi tarjonnut sellaisia ​​kokemuksia, joita voitaisiin soveltaa laajemmin koko maassa.

On vielä mainittava, että suomalaisen koulun laadun merkkinä on, että se on tullut niin tunnetuksi, että sitä on alettu viedä ainakin Saudi-Arabiaan. Åbo Akademin yliopisto, joka opettaa ruotsin kielellä aikoo nyt aloittaa luokanopettajankoulutuksen Ruotsissa ja muissa maissa, koska se nähdään avaimena koulumme menestykseen.

Onnellisin maa

Lopuksi on mainttava, että YK: n World Happiness -raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa vuonna 2020 kolmantena vuonna peräkkäin. Tässä raportissa keskitytään Covid -19: n vaikutukseen ja siihen, miten ihmisillä kaikkialla maailmassa on mennyt. Tavoitteena oli kaksi asiaa: toisaalta keskitytään Covid-19: n vaikutuksiin ihmisten elämän rakenteeseen ja laatuun, ja toisaalta kuvataan ja arvioidaan, miten hallitukset kaikkialla maailmassa ovat käsitelleet pandemiaa. Raportissa yritetään erityisesti selittää, miksi jotkut maat ovat onnistuneet niin paljon paremmin kuin toiset. Vaikka maailman onnellisuusraportit perustuvat monenlaisiin tietoihin, tärkein lähde on aina ollut Gallupin maailmanlaajuinen kysely, joka on ainutlaatuinen sen vuosittaisten kyselytutkimusten kattavuuden ja vertailukelpoisuuden suhteen.

Luottamus ja mahdollisuus tukeutua muihin ihmisiin ovat tärkeimpiä elämänarvioinnille, erityisesti kriisitilanteissa. Luotetut julkiset laitokset valitsivat todennäköisemmin oikean strategian ja saavat väestönsä tuen vaadituille toimille. Raportissa erotellaan vastaajat iän, sukupuolen, maahanmuuttotilan, tulojen, työttömyyden ja yleisen terveydentilan mukaan sekä huomioidaan muuttujat ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työttömyys ja onko vastaaja syntynyt toisessa maassa. Uskon, että Suomen kohdalla koulutus on tärkeä tekijä, koska se edistää tasa-arvon ja luottamuksen syntymistä maassamme.

Lähteet:

Esiopetus:   https://yle.fi/uutiset/3-7726362

Happiness report     https://worldhappiness.report/ed/2021/

Hufvudstadsbladet 17.3.2012, 10

Learning experience:      https://www.edglossary.org/learning-experience/

Sahlgren Pasi: Finnish Lessions   https://www.amazon.com/Finnish-Lessons-2-0-Educational-Finland/dp/0807755850

https://www.cps.org.uk/files/reports/original/150410115444-RealFinnishLessonsFULLDRAFTCOVER.pdf

Tasokurssithttps://www.finna.fi/Record/jykdok.1045298

Tuntikehysjäjestelmä:    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_30+1982.pdf

Opetusministeriö   https://minedu.fi/pisa

Peruskoulun opetussuunnitelma: https://fi.wikipedia.org/wiki/Opetussuunnitelman_perusteet

Uutta kouluahttps://www.uuttakoulua.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?id=7641&sivu_id=9058

Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/PISA

YLE   https://svenska.yle.fi/artikel/2020/09/29/pisa-utredning-om-finland-for-fa-datorer-och-assistenter-i-skolorna

Åbo Akademi: Larsmo   http://www.larsmo.fi/beslutsfattande-och-forvaltning/kommunikation/anslagstavla/varldens-basta-skola-podcast-for-vardnadshavare

[:en]In the PISA project the knowledge of Mathematics, Science, reading comprehension and the ability to solve problems in the young people aged 15 is evaluated every third year in the OECD countries and later in a rising number of other adjacent countries as Singapore, Japan and South Korea. The intention is to investigate how well all 15-year-olds in the country master key skills they need for their future, which factors affect these skills and how the skills develop over time. PISA also examines young people’s attitudes towards learning and the skills that support it. The survey focuses on a different area each time. The results in Finland have always been at the top level but may not have achieved as good a position in recent surveys as progress is made in other large countries. As non-OECD countries have joined the project, the Finnish position has fallen further, but has remained one of the best.

PISA 2021 is again focused on Mathematics. It’s clear that the cycle is resumed. Previous surveys have focused on the following areas (Finland’s results in relation to OECD countries – and in relation to all participating countries):

PISA measurment Reading comprehension Mathematics Science Ability to solve problems
Participating countries OECD  –  All OECD  –  All OECD  –  All OECD  –  All
2000: Reading comprehension 1              1  4               4 3              3  not measured
2003: Science 1              1  1               2 1               1 2                 2
2006: Mathematics 1              2  2                2 1               1    not measured
2009: Reading comprehension 2              3  2                6 1               2    not measured
2012: Science 3              6  6              12 2               5 4                  6
2015: Mathematics 2              4  7              13 3               5    not measured
2018: Reading comprehension 3              7 11            16 3               6 2                  2

The PISA results from 2018 also included a measurement of students’ knowledge of economics. In it, the young people from Finland placed took a joint 2nd place with Canada. Whereas in 2003 when Finland received extremely good results and our 15-year-olds understood what they read and were the best at counting in the world, the PISA survey in 2018 showed that Finland had fallen behind in Mathematics in relation to the countries where young people performed best. The reason for this development is not yet completely clear.

The book series Finnish Lession explains the success

There are certainly many different reasons for these good PISA scores. The Finnish school system has proved to be excellent in many respects and Pasi Sahlgren has tried to explain in which respects the school in Finland could be a model for the school system in large parts of the world in a book series entitled Finnish lesson. What he emphasizes is that Finland has focused on:

– achieving equality in education by introducing a comprehensive school in the 1970’s.

– a systematic approach to teacher and leader professionalism by raising teacher education to academic levels.

– investing economically in education rather than relying on competition, choice and other market-based reforms

The comprehensive school – a triumph

Shortly after the introduction of a comprehensive school, the streaming in different levels was abolished, as it was realized that they were socially differentiating. In Finland, there have always been comprehensive schools that replace state-owned schools, but private schools such as those in Sweden have never been introduced. It was perceived that such schools might drain the actual comprehensive schools of particularly gifted students. They could have caused a similar social differentiation as the grammar schools brought about before the introduction of the comprehensive school.

With the comprehensive school a pervasive discussion of the curriculum of the school started in 1985. However, it engaged the teachers so much in the discussion of the content of the curriculum that it undermined the dictatorship of the textbooksLocally produced text material was introduced increasingly. Consequently, the procedure to authorize the textbooks that could be used was abolished in 1992. Moreover, several reforms were introduced that improved everyday life in schools.

In 1982 a system with resources for lessons was introduced, replacing a fixed number of lessons. This enabled increased flexibility for the municipalities and schools.

Special education was integrated as much as possible to counteract social discrimination. Pupil care with school food and school health care was introduced even before the comprehensive school and was supplemented with schooling assistants, school counselors and psychologists, although the resources for these are still insufficient in many places.

Preschool education did not become obligatory before the year 2015. But it had already begun in the 2000’s. As of the autumn of 2021, it will be prolonged from one to two years. The preschool started in Finland much later than in many other countries in Europe due to the sometimes quite long distances between home and school. That the schools in Finland had received such good results despite the lack of preschool education indicates that the greatest importance of preschool lies in the opportunity to discover students who are at risk of major challenges in the comprehensive school as early as possible.

The extension of the compulsory education in 2021 to the age of majority will undoubtedly have effects on the pupils’ study motivation in the upper secondary school classes as well, where the teaching is carried out by subject teachers. School-weary students can no longer count on schooling ceasing when they have finished comprehensive school, but they must count on several more years of study, which can probably encourage many to make further efforts in the final stages of comprehensive school as well.

Low costs for education

In almost all OECD countries, education costs rose between 2012 and 2017, with the amount of money spent on education per student increasing every year. In Finland, however, the amount decreased. OECD statistics summarize the costs of basic education, upper secondary education and higher education. With this calculation method, the costs per pupil and student for education in Finland in 2017 amounted to approximately EUR 10 000. The amount is the lowest in the Nordic countries, but slightly above the average for both the EU23 and OECD countries. The fact that Finland can receive such a good result with such low costs indicates an unusually effective education system. However, as Estonia can achieve educational results at an equivalent level with even lower costs, it must be concluded that the level of costs and results may be related to the size of the population in the country. It may be that in a country with a larger population, more challenges appear than in a country with a smaller population.

Delays in digitization

The OECD’s report “Effective policies, successful schools” shows that although we in Finland have generally considered ourselves to be a pioneer in digitalization in schools as well as in business, we have significantly fewer computers per class than in the OECD countries on average. According to the report, there are 0.6 computers per pupil in Finland (only 60% have access to their own computer), while the OECD average is 0.8. In Estonia and Sweden, the figure is 1.1. Each pupil thus has access to at least one computer in both Estonia and Sweden, but not in Finland. The number of laptops has nevertheless increased sharply in Finland, too. The survey presents the views of the principals and pupils who participated in PISA 2018. The report describes how the schools’ practices, materials, teaching methods and staff resources correlate with the pupils’ knowledge. An important question is how the municipalities have recently reacted to the current situation in view of the corona pandemic’s demands for increased digitization. Scoring high in the PISA measurements despite these shortcomings is exceptional.The teachers’ union is claiming that the teachers in general have managed the digital leap caused by the corona quite well, but that there is a big difference in how the municipalities had prepared for the transition to more digital teaching. In far-sighted municipalities, each pupil had access to a computer, while in municipalities with a more traditional teaching model, three pupils could sit around each one. Of course, this also meant that pupils’ skills in using digital tools varied greatly. But perhaps even more important than teachers’ and pupils’ digital skills is the practice developing in distance education. For the pupils to be able to keep up with the teaching at all, the most important factor was that the teacher saw them daily and immediately took action if the pupil “disappeared under the radar”. It is worrying, however, that particularly vocational education has reported a number of students who have discontinued their studies. Here, I hope that Finnish school culture has nevertheless been boon in minimising the damage, even though there is no exact data on the situation yet. Regarding the impact of the corona pandemic on the quality of teaching, my guess is that the schools that did well before the corona pandemic also cope with the pandemic better than those that previously got weak results.

The National Board of Education’s development project

On 23 February 2021, a studio discussion about the school system in Finland was arranged with Facebook Live under the heading The best school system in the world. I found the title so intriguing that I borrowed it here. It then turned out that Åbo Akademi (an old university in Turku) has produced a Podcast series with the same name based on conversations between students, experts and teachers where they talk about experiences about current school topics such as dyslexia, special education, students’ well-being, school absenteeism, anxiety etc. In many respects, I agree with them on the specific issues they raise. Even if the title quite pretentious, it should primarily be perceived as an appreciation of the school we have in Finland. But from my point of view, the title is not so badly chosen given how the Finnish school is valued internationally.

The concept of the Finnish school system being the best in the world is actually a project started by the National Board of Education under the more unpretentious title #Uutta koulua (Innovations in school). As a project, it ended with a webinar on 28 October 2020. The starting point of the project was the perspective of the pedagogical management, school staff, students and parents. The directors of education and the heads of education followed the project most closely as a reference group. The project discussed the situation in today’s school, what education is really about and what future challenges the school faces. Collaboration between the municipalities was particularly important through teaching planners and teachers, who were here called municipal coaches. The project included four main themes for which the company Synesis Oy (Ltd) was responsible. The project meant that the participants participated in courses on positive learning that emphasized the importance of how students perceive their learning situation. It is thus about the whole social interaction in the learning situation with teachers, assistants, students with special needs, the primus of the student group and perhaps clowns or invisible students. Dialogue was the main method used.

To me, the project shows that the National Board of Education is aware that it is necessary have the foresight to conquer the position as one of the foremost school systems in the world. I especially see the new title school coach as a central figure in the context. Together, the student and the coach explore what thoughts, dreams and strengths the student has. The student gets knowledge about themself and which path they should choose. The school coach becomes an extra asset and security for the student alongside other staff in the school. A school coach should not be confused with a school counselor, caretaker, break guard, assistant or other resource staff. It is important that the coach is in the forums where it is beneficial to get to know the individuals and groups to be coached. For school coaches, training is arranged at least in Sweden. Parents are an important resource group in the school coaches work. There is also a school coach in Finland in some municipalities, among others Korsholm/Mustasaari. I am delighted with the project of the National Board of Education and hope that it has provided experiences that could be applied on a larger scale throughout the country.

Finally, it must be mentioned that as a sign of the quality of the Finnish school system, it has become so renowned that it has begun to be exported, at least to Saudi Arabia. Åbo Akademi which educates teachers in Swedish, is now planning to start class teacher education in Sweden and other countries because it is a key to our schools’ success.

The happiest land

According to the UN’s World Happiness report, Finland will hold the position as the world’s happiest country in 2020 for the third year in a row. The report focuses on the effect of Covid -19 and how people all over the world have fared. The aim was twofold, first to focus on the effects of Covid-19 on the structure and quality of people’s lives, and second to describe and evaluate how governments all over the world have dealt with the pandemic. In particular, the report is trying to explain why some countries have gone so much better than others. Although the World Happiness Reports are based on a wide variety of data, the most important source has always been the Gallup World Poll, which is unique in the range and comparability of its global series of annual surveys. Trust and the ability to count on others are major supports to life evaluations, especially in the face of crises. Trusted public institutions were more likely to choose the right strategy and have their populations support the required actions. Trust in society is created when everyone feels given a chance. The report separate respondents by age, gender, immigration status, income, unemployment, and general health status and the additional variables age, gender, marital status, education, unemployment and whether the respondent was born in another country. I believe that in Finland education is an important factor because it contributes to create equality and trust in our country.

Sources:

Åbo Akademi: Larsmo   http://www.larsmo.fi/beslutsfattande-och-forvaltning/kommunikation/anslagstavla/varldens-basta-skola-podcast-for-vardnadshavare

Curriculum of the comprehensive schools: https://fi.wikipedia.org/wiki/Opetussuunnitelman_perusteet

Happiness report     https://worldhappiness.report/ed/2021/

Hufvudstadsbladet 17.3.2012, 10

Learning experience:      https://www.edglossary.org/learning-experience/

Ministry of Education     https://minedu.fi/sv/pisa-sv

Streaming in different levelshttps://www.finna.fi/Record/jykdok.1045298

Pre-school education:   https://yle.fi/uutiset/3-7726362

Resources for lessons:    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_30+1982.pdf

Sahlgren Pasi: Finnish Lessions   https://www.amazon.com/Finnish-Lessons-2-0-Educational-Finland/dp/0807755850

Uutta kouluahttps://www.uuttakoulua.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?id=7641&sivu_id=9058

Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/PISA

YLE   https://svenska.yle.fi/artikel/2020/09/29/pisa-utredning-om-finland-for-fa-datorer-och-assistenter-i-skolorna

Martin Gripenberg[:]