Suomenruotsalaisia kouluja

Ruotsin kouluhistoriayhdistyksen päätehtävänä suomessa on ruotsinkielisten koulujen dokumentoinnit. Näin on ansaitusti tehty myös monissa Kouluhistoria-arkiston kysymyksissä, joissa yksittäisten koulujen historia on liittynyt toisiinsa. Näissä asiakirjoissa on kuvattu koulujen konkreettista todellisuutta. Se on perusta yleisemmille kuvauksille opetuksen ja koulutuksen kehittämisestä. Toisaalta yleisissä kuvauksissa huomataan harvemmin näin traagista ja tyhjää. Huomaa, että kastelubaarissa oli vielä jääkuorta, kun opetus alkoi. Että monista hyvistä miehistä on tullut opettajia, koska he eivät ole olleet tarpeeksi hyviä fyysisesti vaativiin tehtäviin sairauden vuoksi. Tällaiset konkreettiset tarinat osoittavat, että koulukaverit tai opettajat ovat kuolleet sairauteen hukkumalla matkalla kouluun, murhaamalla tai tappamalla rintamalla. Useissa tapauksissa koulu on palanut. Että koulu on joutunut menemään vuoroihin, koska kaikkia oppilaita ei majoitettu samaan aikaan. Nykyaikana on ollut tapauksia, joissa koulun sisäilma on muuttunut niin huonoksi, että kaikki opettajat ja oppilaat eivät ole voineet jäädä sinne.

On ollut suuria tapahtumia, jotka on valitettavasti usein järkeistetty pois, koska tiedot on yleistetty. Viime aikoina tapahtumia on vähätelty, koska niitä pidetään nykyhetkessä niin ilmeisinä, ettei niitä voida kyseenalaistaa lainkaan. Tuolloin niitä kuitenkin pidettiin aikakaudentekona. Sellaiset tapahtumat olivat pälä. että 1900-luvun alussa koulutalo sai sähkövalaistuksen, juoksevan veden, keskuslämmityksen, kouluruoan, kouluterveydenhuollon, kouluneuvojan ja psykologin ja nyt 2000-luvulla tietokoneet tai tabletit kaikille koulun opettajille ja opiskelijoille. Vielä 1900-luvun lopulla kunnan koululle hankkimat uudet tietokoneet voitiin pitkään unohtaa jossain kaapissa “hyllylämmittimenä”, koska kukaan opettajista ei osannut käyttää niitä.

Varhaisimmissa kouluissa, kunnes joskus 1600-luvulla opetuskieli oli latinaa, koska koulut valmistivat oppilaita pääasiassa pappeuteen ja sen ajan yhteiskuntaan, jossa latina oli ainoa kieli, joka oli elinkelpoinen kielen muodostamiseen. Pierre de la Ramée, josta tuli vuonna 1547 Kaunopuheisuuden professori Pariisin yliopistossa, kääntyi aristokraattista uusklassismia ja Melanchtonin opetusmenetelmiä vastaan. Hän halusi myös ottaa kreikan opetuskoulun opetussuunnitelmaan, koska sen ajan koulutuksen juuret olivat Kreikassa. Hän pyrki myös tekemään opettamisesta käytännöllisempää. Siksi hän korosti, että opetuksessa tulisi useammin käyttää oppilaiden äidinkieltä ja sisällyttää opetukseen oikeita oppiaineita (Hanho: Suomen oppikoululaitoksen historia I, 1943, 20).

On siis odotettavissa, että myös Ruotsi-Suomen koulut tarttuivat yhä enemmän äidinkieleensä opetuskielenä 1600-luvun alusta lähtien. Uusi koulujärjestelmä vuonna 1693 kirjoitettiin ensimmäisen kerran ruotsiksi, mikä tarkoittaa, että on odotettavissa, että koulujen kielenä oli ruotsi 1700-luvulle mennessä. Suomi tuli vastaan vasta 1800-luvulla, kun Suomesta oli tullut Venäjään yhteydessä suuriruhtinaskunta. Suomenkielisten opettajien ja opetusmateriaalien puute vaikutti varmasti myös siihen, että suomen kielestä tuli opetuskieli näin myöhään. Tämä koulukokoelma on siis keskittynyt ruotsin kielelle, koska ne ovat maan vanhimpia kouluja ja muodostavat myös niin rajoitetun määrän kouluja, että niitä on suhteellisen kätevä hoitaa. Lisäksi keräys rajoittuu pysyviin kouluihin, jotta ambuloituja kouluja ja kouluja, joissa ei ole omaa taloa, ei oteta huomioon. Kieltämättä monet koulut toimivat aluksi vuokratiloissa, mutta tämä tarkoitti, että niillä oli edelleen kiinteä toimintapiste. Monet kansalais- ja työvoimainstituutit, kesäyliopistot ja muun muassa yliopiston yliopistot. Pohjanmaan yliopisto on jäänyt tästä syystä pois. Koska tämä kokoelma rajoittuu kouluihin, joissa opetuskielenä on ruotsi, opetuskieli on usein epävarmuustekijä. Opetuskieltä ei ole aina mainittu selkeästi tai joissakin tapauksissa opetus on tapahtunut kahdella tai useammalla kielellä. Myös Viborgin saksankieliset koulut on jätetty pois.

Yksi syy tällaiseen kyselyyn on se, että sen toiminnan aikana koulussa on vieraillut opettajia, oppilaita/oppilaita, joille koulutalo on toiminut työ- tai oppimisympäristönä lyhyemmän tai pidemmän aikaa. Näin koulutalosta on tullut tärkeä kokoontumispaikka ja huone, jossa he ovat olleet suhteellisen pitkään. Se on synnytänyt elämyksiä ja muistoja. Opettajat, koulun henkilökunta ja ikätoverit ovat tavanneet juuri tässä ympäristössä, ja siksi nämä kokemukset ja muistot liittyvät juuri tähän kouluun ja koulutaloon. Vaikka yleistyksissä voi nähdä yhtäläisyyksiä koulujen kehityksessä, jokaisella koululla on oma yksilöllinen historiansa. Korkeakoulut ja yliopistot eivät sisälly tähän tietokantaan.

21.2.2021 koostuneen tilaston mukaan tähän koulutietokantaan  tulisi 857 koulua. Koulun määritelmä ei kuitenkaan ole ollut selvä, sillä koulu on saattanut toimia jo ennen kunnan yhdistymistä toiseen ja se on laskettu kahdeksi erilliseksi kouluksi. Toinen syy kaksinkertaiseen laskentaan on se, että koulun nimi on saattanut muuttua. Vaikka olen yrittänyt ottaa tämän huomioon ilmoittamalla usein sekä koulun aiemmat että myöhemmät nimet (mukaan lukien lempinimet), se tuskin on onnistunut muutenkaan. Sitten on olemassa kouluja, jotka mainitaan lähteessä, mutta yksityiskohtia annetaan, koska se on saattanut toimia väliaikaisena tai naatavana vuokratiloissa. Koulujen kokonaismäärää olisi näin ollen pidettävä vain suuntaa-antavana.

Koulutehtävät ovat hyvin rikas tutkimusmateriaali, jota monien tutkijoiden tulisi käyttää.  Koulujen tiedot on saatu, nimi on linkitetty käsiarkkiin. Noin 325 näistä kouluista pystyin tuolloin antamaan yksityiskohtia, joita voi hakea koulun nimissä olevan linkin kautta. Tätä verrataan Wikipediassa saatavilla olevaan koulutietokantaan, johon 30.4.2021 kuului 52 korkeakoulujen ulkopuolelle jätettyä oppilaitosta, mutta julkisia kouluja ei ole.  MInternetillä on erillinen lista Suomen julkisista kouluista, mutta koulunopetuskielestä ei ole selvää. Internetissä on myös kattava luettelo yksityisistä kielioppikouluista. Saatavilla on erillinen luettelo Helsingin kielioppikouluista.

Olen pyrkinyt saamaan mahdollisimman paljon olennaista tietoa tästä koulutietokannasta, mutta tiedot ovat erittäin monipuolisia ja erittäin riippuvaisia tietolähteestä, joka joissakin tapauksissa voi olla sivulauseke merkityksettömässä yhteydessä, kun taas toissa tapauksissa se on hyvin rikas materiaali, jossa olen yrittänyt selvittää, mitä olen kokenut kaikkein tärkeimmään. Kouluja koskevat tiedot on otettu pääasiassa julkisista lähteistä, kuten Internetistä, mutta myös aikakauslehtien tai kirjojen artikkeleista. On myös tehtäviä, jotka perustuvat omaan tietooni eteläs-Suomen koulutusjärjestelmän tarkastajana. Lisätietoja voi hakea Ruotsin opetushallituksen, Museohallituksen, lääninhallitusten, kuntien ja yksittäisten koulujen arkistoista sekä jossain vaiheessa eri henkilöiden muistelmista. Ohikiitävämpää tietoa saa entisiltä rehtorilta, opettajilta ja oppilailta niin kauan kuin he ovat keskuudessamme, mutta sillä perusteella, että tiedonantin myöhemmät kokemukset voivat värittää näitä tehtäviä.

Koulun tietokannan tilastotiedot 21.2.2021

Koulut Linkitetty %
Uusimaa 362 123 33 %
Turku ja Ahvenanmaa 181 80 44 %
Österbottten 275 135 49 %
Muu Suomi 39 24 62 %
täysin 857 362 42 %

Tietokantaan yritän aina sisällyttää edustavan kuvan / valokuvan koulusta usein sisäänkäynnistä. Kuvia voi olla useita, sillä koulu on toiminut eri rakennuksissa, mutta en ole aina löytänyt kuvaa koulutalosta. Koulutalot rakennettiin tiettyä koulua vastaan vastaamaan tiettyä tarvetta ja tarjoamaan paras mahdollinen oppimisympäristö. Koulutaloa ei pitäisi koskaan nähdä tyhjänä kuorena, jossa on ollut erilaisia toimintoja. Talon arkkitehtuuri on monilta osin vaikuttanut siellä tapahtunutun toimintaan. Se on koulutalo, jonka monet oppilaat ja opettajat muistavat. Ahtaat tai tilavat luokkahuoneet, joissa ilma on saattanut loppua tai joissa oli tilaa erilaisille ryhmätyöstyksille. Monet tunnit vietettiin voimistelusaleissa, käsitöissä tai käsitöissä ja muissa erityistiloissa, jotka olivat enemmän tai vähemmän toiminnassa. Koulun pihalla ja sen laitteissa tai niiden puutteissa on myös olennainen osa oppimisympäristöä.

Tietokanta sisältää eri lähteistä haetut kuvat ja tiedot. On täysin mahdollista, että tekijänoikeudet olisivat voineet estää minua julkaisemasta joitakin kuvia, mutta koska se ei ole ollut selvää, olen nähnyt yleisen edun mukaista päästä niihin käsiksi. Periaatteessa olen aina yrittänyt tarkentaa kuvan tai tiedon lähdettä, mutta koska kuvassa lukee vain Valokuva tai Valokuva MG, se tarkoittaa, että se on kuva, jonka olen itse ottanut. Usein kuva on otettu kesällä tai sellaiseen aikaan, ettei ihmisiä näy. Se tekee niistä tylsempiä, mutta ainakaan se ei loukkaa yhdenkään yksityisyyttä. Kuva määritetyllä lähteellä tarkoittaa, että minulla ei ole ollut mahdollisuutta kopioida tai skannata kuvaa ja siksi valokuvata se mainittuun lähteeseen. Näissä tapauksissa olen tarvittaessa käsitellyt sitä jossain määrin tehdäkseni siitä selvemmän. Tavoitteenani on ollut antaa kiinnostuneille ihmisille mahdollisimman hyvä kuva todellisuudesta.

Tämä on ollut puhtaasti voittoa tavoittelematon työ, jossa ei ole osallistuttu lähteiden hankintaan tai matkustamiseen eikä korvattu kuluja, joita en ole odottanut.  Olen tyytyväinen ja osoittanut, että tällaiset tiedot kiinnostavat minua. projekti Fredrika, joka on ottanut vastaan Helsingin  kielioppikoulut.

Myöhemmin koulujärjestelmä tai koulun tarpeet ovat muuttuneet ja sitten koulutaloa on muutettu tai rakennettu. Monissa tapauksissa vanha koulu on kadonnut tai koulutalo on tilattu toisesta koulusta tai jouduttu palvelemaan toista tarkoitusta, esimerkiksi kokoushuoneena, yksityisenä kotina tai ravintolana. Olen mahdollisuuksien mukaan sisällyttänyt mukaan tietoa koulutalon jatkohistoriasta.

Tässä tietokannassa voin tietenkin antaa vain rajallista tietoa koulun henkilökunnasta ja oppilaista. Siksi lainaukset ovat tärkeitä niille, jotka haluavat syvempää tietoa yksittäisestä koulusta. Valitettavasti julkisista lähteistä puuttuu usein yksityiskohtaista tietoa koulun toiminnasta, mutta ne rajoittuvat yleensä koulun perustamiseen ja ehkä vetäytymiseen. Se, mitä siltä väliltä on tapahtunut, on enemmän mysteerin peitossa, ehkä siksi, että se on ollut opettajien ja koulun muun henkilökunnan tekemä tärkeä mutta epäinnikäs koulutyö.

Tietokantaa voidaan pitää sekä väliaikaisena että järkevänä. Tarkoitan väliaikaisesti sitä, että useimmista tiedoista on päivämäärä, jolloin ne on otettu käyttöön, mikä tarkoittaa, että ainakin jotkin myöhemmät tiedot puuttuvat. Tietokannan arkaluontoisuus tarkoittaa, että se voidaan poistaa kokonaan tai osittain yksinkertaisella napsautuksella vahingossa tai tarkoituksella, vaikka ammattitaitoisen data-arkeologin voi olla mahdollista palauttaa kadonneet tiedot. Tämän riskin vähentämiseksi olen alkanut ottaa käyttöön varmuuskopiointitoiminnon tallentamalla tiedot vähitellen erilliseen kansioon sanatiedostona (pitäisi ehkä olla PDF-muodossa) ja tulostamalla ne tuolloin suurempina kokonaisuuksina.

ikääntyminen

Kouluja on rakennettu ja operoitu eri aikoina ja eri koulujärjestelmissä. Ehkä koulun kehittämisen viisi vaihetta ovat odotettavissa:

Ensimmäisen vaiheen katedraalikoulut, pedagogit ja mitättömissä kouluissa. 1300-luvulta 1800-luvun alkuun, mutta sitten latina opetuskielenä 1600-1700-luvulle asti.

Ii vaiheen peruskoulut, kielioppikoulut ja naiskoulut. 1800-luvun alusta vuoteen 1866, jolloin Folkkol-laki perustettiin.

Vaihe III Julkiset koulut, apukoulut, ammattikoulut, kielioppikoulut ja maksuttomia kouluja 1866–1970-luku.

Iv vaihe Peruskoulut, toisen asteen koulut ja maksuton koulutus. 1970-luvulta, jolloin peruskoulu otettiin käyttöön.

Vaiheen V alakoulut, toisen vaiheen koulut ja maksuttomia oppikouluja toimivat vielä 2020-luvulla.

Liitteenä olevassa koululuettelossa koulut on listattu siinä kunnassa, jossa ne toimivat. Jos koulu on edelleen missä tahansa muodossa, koulu on listattu nykyisessä kunnassa, mutta muuten vain alkuperäisessä, vaikka kunta on saattanut sulautua muihin kuntiin. Tätä ajallista luokitusta on ehdottomasti vielä parannettava asianmukaisesti, eikä sitä ole vielä sisällytetty koulukohtaisiin tietokantoihin, mikä voi luoda hieman hämmentävän vaikutelman.

Tietokannassa on myös kouluja alueilta, jotka Suomi menetti sotien jälkeen. Ne olivathan kouluja, jotka vaikuttivat tuolloin täysin samanlaisilta kuin maan muut koulut.

Joistakin kouluista puuttuu edelleen tietoja ja usein siitä, milloin koulu on lopettanut toimintansa. Periaatteessa kuvittelisin, että koulua koskevat tiedot osoittaisivat:

  • kuva koulutalosta,
  • koulun toiminta-aika;
  • rehtorit, opettajat,
  • oppilaiden enimmäismäärä,
  • kaikki ominaisuudet;
  • koulun mahdolliset edeltäjät ja seuraajat.
  • tietolähteistä. Oletan, että kuvia koulun toiminnasta löytyy luetelluista lähteistä siinä määrin kuin niitä on saatavilla. Tietokantaa täydennetään jatkuvasti uusien tietojen ilmaantuessa.

tietokanta

Täällä kouluja voi hakea tietokantamaisemasta ja kunnittain kunnittain viidestä kokoelmasta:

Uusimaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Muu Suomi

 

Kirjailija Martin Gripenberg