Ruotsinkielinen småskolseminariet grundadet av T. Brobergin inledde sin verksamhet år 1897 under ledning av Gertrud Ehrström.
Åren 1897-1926 upprätthöll Svenska folkskolans vänner ett svenskspråkigt småskollärarinneseminarium i Hfrs, och 1915 grundades i Vasa ett likaledes svenskt småskollärarinneseminarium, som förstatligades 1920 och indrogs 1945.
Brevväxling:
Hei,
Lähetän tässä muutaman käytännönläheisen kysymyksen, joihin kaipaisin vastauksia.
Ylioppilas Elin Jacobson opiskeli Helsingin ruotsalaisen tyttölyseon jatko-opistossa (Svenska fortbildningsläroverkets i Helsingfors ) kaksi vuotta vv. 1906-1908.
1.Haluaisin asemoida tämän koulun muihin ruotsinkielisiin opettajanvalmistuslaitoksiin tuona aikana sekä ymmärtää minkälaisiin virkoihin tällä koulutuksella tuohon aikaan pääsi, oppikouluihinko?
- Mietin myös jatkoivatko jotkut jatko-opiston koulutuksen saaneet ylioppilaat (joita oli vähän, Elin oli vuosiluokkansa ainoa) vielä joskus yliopistoon lukemaan esim. kasvatustiedettä.
Muita opinahjoja:
Tammisaaressa ja Uudessakaarlepyyssä 1870-luvulla toimintansa aloittaneet ruotsinkieliset kansakouluseminaarit
Ruotsinkielinen småskolseminariet, perustettu Helsinkiin T. Brobergin toimesta, aloittanut toimintansa v. 1897 Gertrud Ehrströmin johdolla.
- Lisäksi haluaisin ymmärtää, miten opetus ja harjoittelu Elinin koulussa käytännössä tapahtui. Ilmeisesti perinteinen aineopetus tapahtui I ja II luokalla. Kolmannella keskityttiin pedagogiikkaan ja opetusharjoitteluun. Vuosikertomuksen 1907-1908 mukaan Elin Jacobson antoi harjoitustunteja uskonnossa, maantiedossa ja saksassa. Missä tunnit pidettiin, omassa koulussako vai muissa Helsingin kouluissa? Olisiko hän keskittynyt näihin aineisiin, jos olisi ryhtynyt opettajaksi? Tiedän että valmistuttuaan Elin toimi lyhyen aikaa sijaisena Tampereella syksyllä 1908. Missä oppilaitoksessa, sitä en tiedä. Kirjeessä jossa hän mainitsee sijaisuuden, hän puhuu pienistä lapsista. Elin Jacobson meni kuitenkin ajan tavan mukaan nuorena naimisiin v. 1909 ja muutti Omskiin eikä siis koskaan varsinaisesti ryhtynyt opettajaksi.
- Vuosikertomuksessa mainitaan kaksi ryhmää: lärarinneelever ja auskultanter. Olisiko Elinin pitänyt vielä auskultoida varsinaista virkaa varten?
- Pikkukouluseminaarilla oli myös opiskelija-asuntola ja minua kiinnostaisi, oliko Elinin koululla myös asuntola.
- Ehkä joihinkin kysymyksiini löytyy vastauksia mainitsemastasi Westermarkin tutkimuksesta.
Hei,
Olet perusteellisesti pyrkinyt tutkia Elin Jacobsonin koulutusuraa. Itse en ole ollenkaan ehtinyt yhtä pitkälle, mutta pyrin vastaamaan kysymyksistäsi muutamiin:
- Svenska småskollärarseminariet on oman tietoni mukaan ollut opettajanvalmistuslaitos vapaaehtoisten pienten lasten koulujen opettajia varten –”barnaskolor” mikä taisi tarkoitta 6-9 vuotisia lapsia varten tai sellaisia lapsia varten jotka eivät viälä pästettu korkeampaan kansakouluun (högre folkskola), ja josta myöhemmin tuli kansakoulun ala-luokkia 1-2 (3). Vastaus kysdymykseenne taisi olla, että tällä koulutuksella tuli päteväksi lastenkoulujen virkoihin.
- Kysymykseen voi ainastaan vastata, että on ollut mahdollista, mutta evidenssiä ei ole ennenkuin jonkun ura on todettu jatkaavan småskolseminaarista. Pelkään, että pienten lasten koulujen opettajat yleensä tyytyivät tähän tutkintoon. Udessakaarlepyysä oli kanakoulunoperttajaseminaari miehiä varten, vaikka ertyisluvalla valmistuivat muutama nainen tästä seminaaristakin.
3-4. Auskultantti viittaa siihen, että opiskelija olisi päässyt opiskelussaan harjoitteuvaiheeseen. En osaaa vastata kysymykseen, siitä kuinka suuri sosiaalinen ero oli muihin opiskelijoihin. Oletan, että aineenopetusvaihe on silloin ollut ohi. Seminaareissa pääpaino oli yleensä opiskelijoiden aineentuntemuksen nostamista, joten ylioppilaat olivat erityisasemassa koska heillä oli yleensä paljon parempi aineentuntemustas kun muilla opiskelijoilla ,joilla oli korkeintaan keskikoulutaustaa.
Kasvatustiedettä opiskeltiiin seminaareissa, mutta aika alhaisella tasolla. Auskultointi oli varsinainen opettajavalmistus, eli malliopiskelua. Opittiin mallit, joita seminaarinopettajat esittivät.
Nämä näkökohdat perustuvat vain omiin kokemuksiin Tammisaaren kansakouluseminaarista 1970-luvulta.
- Asuntoloista en tiedä. Kouluhistoriikeistä saatta olla maininta sellaisesta. Mutta siihenkään kaikki opiskeljat eivät aina mahtuneet.
Martin Gripenberg