I Kyrkslätt slog man i strid med bestämmelserna ihop grupperna för olika religioner för att spara timresurs. Nu har en julfest i ett gymnasium väckt tom. en del politiker. Midvinterfesten har urgamla anor och firades ursprungligen för att mörkret börjar ge vika för vårens ljus. Att festen sedan har utformats olika i skilda kulturer är lika naturligt som att de förhärskande religionerna har satt sin prägel på den för att ge den en djupare innebörd.
I skolan har julfesten varit ett sätt att avsluta höstterminen. Firandet är avsett för alla elever och utgör därför en normal del av skolans arbete. Det betyder ofta extra arbete för elever och lärare. I ett gymnasium, som saknade ett lämpligt utrymme för att samla hela skolan och elevernas föräldrar, beslöt man att ersätta festen med julkyrka. Julkyrkan är helt acceptabel eftersom elever med annan tro inte behöver delta.
Riksdagens biträdande justitieombudsman har klandrat rektorn för att gymnasiets julfest i en kyrka tvingade en elev att delta i en gudstjänst. Orsaken till klandret var att en elev som hörde till kyrkan blev tvungen att delta i en kyrklig tillställning. Julfesten fick en i alltför hög grad av konfessionell prägel. Enligt grundlagen och grundskolelagen får inte undervisningen vara konfessionell eftersom vi har religionsfrihet i Finland. Huruvida kyrkan ställde krav på julfestens innehåll då den skedde i kyrkan är inte känt. Däremot vet vi att konserter av de olika slag nog har kunnat hållas i kyrkorum. Församlingsmedlemmar kan ändå inte tvingas delta i församlingens verksamhet.
Hur man sen drar gränsen för en konfessionell och en icke-konfessionell tillställning är inte helt klart. I grundskolans läroplan ingår undervisning om olika religioners trosuppfattningar, så därför kan enstaka religiösa inslag vara helt godtagbara om de presenteras som exempel på religionsutövning, däremot inte om de framställs på ett sätt som förutsätter att eleverna skall omfatta det.
Diskussionen om psalmer och julkyrka har också fått mycken uppmärksamhet. Julkyrkan kan erbjudas eleverna, men då kan man inte förutsätta att alla deltar. Psalmer är oftast konfessionella och därför problematiska. I USA med alla sina många religioner är det ofta judar som har skrivit julsångerna. Därför saknar de hänvisningar till den kristna guden. Ofta handlar de om vinter med snö, renar och gåvor. Det kan kännas kommersiellt och ytligt, men stöter knappast någon.
Genom att låta julfesten bli julkyrka överförde skolan ansvaret för julfestens innehåll till en annan aktör. Därför känns det inte rätt på något sätt. Låt oss hoppas att det bara var fråga om en provokation mot kommunpolitiker som inte hade gett skolan tillräckliga faciliteter. Allvarligare är att händelsen visar på ett systemfel. Det är genant att en förälder måste gå ända till riksdagens justitieombudsman för att få en sån här sak uppklarad. Det beror på att det efter nedläggningen av skolinspektionen i demokratiseringsavsikt inte längre finns någon instans som ser till att skolan fungerar som den förväntas. Det förutsätts i stället att någon skall klaga eller besvära sig över felaktiga förfaringssätt i skolan. Där finns en uppenbar risk för att den förälder, lärare eller studerande som vill klaga utsätts för så stor påtryckning att hen hellre avstår. Vi har knappast hamnat där ännu, men om mera extrema politiska rörelser får ytterligare stöd kan det lätt hända. Det här ärendet var nog en storm i ett vattenglas som justitieombudsmannen borde ha hänskjutit till en lägre instans som regionförvaltningen eller Utbildningsstyrelsen. Rektorn hade ändå föreslagit att eleven under gudstjänsten väntar i kyrkans tambur. Orsaken till stormen var väl att religionsundervisningen alltjämt är ett problemområde som delar åsikterna.
Källor:
Biträdande justitieombudsmannens beslut:
Gripenberg Martin: Inspektörerna var folkskolans eldsjälar. Skolhistoriskt Arkiv 37, 43-101. Helsingfors 2019.
Martin Gripenberg[:fi]Koulu ilmiönä on peräisin pappien koulutuksesta, joten koulussa on vahvat uskonnolliset juuret. Jopa koko 1800-luvun lopun papeilla oli merkittävä rooli kouluissa perustajina, rehtoreina ja tarkastajina. 1900-luvun alkupuolella uskonnollisella koulutuksella oli tärkeä asema ainakin kansakoululla. Reaalikoulujen perustaminen oli tärkeä askel pois konfessionaalisesta opetuksesta. Vasta peruskoulun ja uusien uskonnollista koulutusta koskevien määräysten käyttöönoton jälkeen oman uskonnon opetusta voitiin antaa myös uskonnollisille vähemmistöille. Uskonnon asema siirtyi hallitsevasta asemasta marginaaliseen asemaan koulussa. Mutta uskonnollista koulutusta koskevat kysymykset herättävät silti monia uusia keskusteluja. Viimeksi on puhuttu suhteettoman suuresta osasta tuntiresursseja, joita tarvitaan monien pienten uskontovähemmistöjen uskonnon opettamiseen. Ja sitten puhutaan tietenkin joulujuhlista.
Kirkkonummella yhdistettiin sääntöjen vastaisesti eri uskontojen ryhmät tuntiresurssien säästämiseksi. Nyt erään lukion joulujuhla on herättänyt jotkut poliitikot. Keskitalvella järjestetty juhla on muinaista alkuperää ja sitä vietettiin alun perin pimeyden alkaessa väistyä kevään valon tieltä. Juhlaa on sittemmin toteutettu eri tavoin eri kulttuureissa. On luonnollista, että hallitsevat uskonnot ovat jättäneet jälkensä sen syvempään merkitykseen.
Koulussa on ollut tapana lopettaa syyslukukausi joulujuhlalla. Juhla on tarkoitettu kaikille oppilaille ja muodostaa siksi normaalin osan koulun työstä. Se merkitsee kuitenkin ylimääräistä työtä oppilaille ja opettajille. Eräässä lukiossa, josta puuttui kaikille oppilaille ja vanhemmille riittävä yhteinen tila, päätettiin korvata joulujuhla joulujumalanpalveluksella. Joulukirkko on hyväksyttävä, jos kirkkoon kuulumattomien ei tarvitse osallistua.
Eduskunnan varaoikeusasiamies on syyttänyt lukion rehtoria seurakuntaan kuuluvan oppilaan pakottamisesta osallistumaan lukion pitämään joulujuhlaan, kun juhla järjestettiin jumalanpalveluksen muodossa. Perustuslain ja koululakien mukaan opetus ei saa olla tunnustuksellista, koska Suomessa on uskonnonvapaus. Seurakunnan jäsenyys ei myöskään velvoita seurakunnan jäseniä osallistumaan seurakunnan toimintaan. Ei ole tiedossa asettiko kirkko vaatimuksia joulujuhlan sisällölle, kun se järjestettiin kirkossa, mutta kirkon tiloissa on aikaisemmin järjestetty erilaisia konsertteja.
Rajan vetäminen tunnustuksellisen ja ei-tunnustuksellisen tapahtuman väliin on vaikeaa. Opetussuunnitelmiin sisältyy opetus muiden uskontojen uskonkäsityksistä. Siksi yksittäiset uskonnolliset elementit voivat olla täysin hyväksyttäviä, jos ne esitetään esimerkkeinä uskonnollisesta käytännöstä, mutta eivät, jos ne esitetään tavalla, joka edellyttää oppilaiden sisällyttämistä siihen.
Keskustelu virsistä ja joulukirkosta on saanut paljon huomiota. Joulukirkko voidaan tarjota oppilaille, mutta silloin ei voi vaatia, että kaikki osallistuvat. Monet virret ovat tunnustuksellisia Jeesusta ja Jumalaa koskevilla teksteillä. Siksi ne voivat olla ongelmallisia. Yhdysvalloissa, jossa on monta erillistä uskontoa joululaulut ovat usein juutalaisten kirjoittamia. Siksi niistä puuttuvat viittaukset kristilliseen Jumalaan. Usein ne käsittelevät talvea, lunta, poroja ja lahjoja. Se voi tuntua kaupalliselta ja pinnalliselta, mutta loukkaa tuskin ketään.
Joulujuhlan korvaaminen joulukirkolla siirsi myös vastuun joulujuhlan ohjelmasta toiselle toimijalle. Tämä ei tunnu millään tavalla oikealta. Toivotaan, että kyseessä oli provokaatio kuntapoliitikoita vastaan, jotka eivät olleet myöntäneet koululle riittäviä tiloja. Vakavampaa on, että tapahtuma osoittaa järjestelmävirheen. On kiusallista, että vanhempien on käännyttävä aina eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen saadakseen tällaisen asian ratkaistua. Tämä johtuu siitä, että koulutarkastuksen lopettamisen jälkeen demokratisointimielessä ei enää ole elintä, joka varmistaa koulun toiminnan odotetulla tavalla. Sen sijaan oletetaan, että jonkun pitäisi valittaa tai kannella vääristä käytännöistä koulussa. On olemassa selvä riski, että vanhempaan, opettajaan tai opiskelijaan, joka haluaa valittaa, kohdistetaan niin paljon painostusta, että hän mieluummin pidättäytyisi. Toivottavasti emme ole vielä niin pitkällä, mutta jos äärimmäisimmät poliittiset liikkeet saavat lisää tukea, voi sellaista helposti tapahtua. Tässä asiassa tehtiin kyllä kärpäsestä härkänen, vaikka oikeusasiamies olisi voinut luovuttaa asian ratkaisemisen aluehallintoviranomaisille tai opetushallitukseen. Rehtori oli kuitenkin ehdottanut, että oppilas jää kirkon eteiseen jumalanpalveluksen ajaksi. Syyt tunteiden kuohuntaan ovat ilmeisesti, että uskonnonopetuksesta edelleen on hyvin eriäviä mielipiteitä.
Lähteet:
Apulaisoikeusmiehen päätös:
Gripenberg Martin: Inspektörerna var folkskolans eldsjälar. Skolhistoriskt Arkiv 37, 43-101. Helsingfors 2019.
Martin Gripenberg[:]